Tässä Makewayn ensimmäisessä laitetestissä laitamme kaksi "pienemmän" kokoluokan sämpleri/sekvensseriä vastakkain. Tarkoituksena ei ole käydä molempia laitteita läpi alusta loppuun, vaan keskitymme laitteiden yhteneväisyyksiin. Kumpi on loppupeleissä voittaja, sen tekin tiedätte kohta.

Akain MPC tuotteet eivät varmasti suurta esittelyä kaipaa. MPC 1000 malli tuli markkinoille 2003 ja on vieläkin yksi suosituimmista sämplereistä. Roland SP 606 on huomattavasti vähemmälle huomiolle jäänyt laite ja se on julkaistu vuonna 2005.

Silmäillen:

Sekä Roland, että Akai tarjoavat paljon samoja ominaisuuksia pädiensä kohdalla. Kummassakin laitteessa on upotettuna valikkoja pädien alle, joita kutsutaan erillisen functionäppäimen kautta. Pädeistä löytyy säädettävät herkkyydet, Mono, Gate ja Poly, Full Level ym. MPC tarjoaa lisäksi 16 Level ominaisuuden, jolla voidaan ohjata esimerkiksi äänenkorkeutta, filtteriä ja leveliä.

Rolandista puuttuu mielestäni yksi hyvin tärkeä ominaisuus. Nimittäin Mixer, jolla äänenvoimakkuudet, panoroinnit ja efektisekoitukset saa näppärästi kuten MPC sen näyttää. Toki Rolandissa saa samoja ominaisuuksia säädettyä, mutta silloin täytyy jokaisen sämplen kohdalla säätää erikseen asetuksia.

Sitten sämpläämään. Tässä vaiheessa laitteet ovat hyvin samankaltaisia. MPC tarjoaa lisäksi sämpläyksen sisäisesti masterulostulostaan kun taas Roland tarjoaa suoran ääniväylän PC:ltä USB-liitäntänsä kautta.

Molemmissa laitteissa on hyvin samankaltainen sämple-editointi aaltokuvio näyttöineen. Siinä missä MPC tarjoaa käyttöjärjestelmästään riippuen lisäksi lukuisia editointimahdollisuuksia, Roland ei tarjoa mitään. Tärkeitä ominaisuuksia on esimerkiksi Timestretch, Silence ja Normalize, jotka löytyvät yllätys yllätys MPC:ltä.

Ihme kyllä Rolandista löytyy MPC:n tapaan myös ChopShop, eli sämplen choppailu esimerkiksi 16 osaan. Ainoana miinuksena Rolandin suorituksessa on se, ettei sen ChopShopilla tee yhtään mitään.. Rolandin Choppaus toimii ainoastaan automaattisesti ja se toimii jotenkuten ainoastaan rumpuloopeissa. Tämän ongelman pystyy kuitenkin kiertämään käyttämällä Clipboard näppäintä ja kopiomalla samaa sämpleä 16 pädiin ja leikkelemään ne yksitellen. MPCllä sävelkorkeudenmuutokset hoituvat varsin helposti pädiasetuksista tai liukua käyttäen. Rolandissa et pysty muuttamaan sävelkorkeutta kuin Pitchsifter efektin avulla ja senkin lopputulos on välttävää. Hieno ominaisuus Rolandissa on automaattinen BPM Sync joka synkkaa sämplen automaattisesti biittiisi. MPC tuo kuitenkin enemmän mahdollisuuksia oman Timestretch editointinsa ansiosta.

Allekirjoittanut on käyttänyt lukuisia MPC rumpukoneita 9 vuoden aikana ja niiden efektitarjonta on ollut aina erittäin rajoittunutta. Tässä asiassa Roland iski kuin kärpänen pyöräilijän silmään, sillä sen efektit olivat täysin omaa luokkaansa. Tähän mennessä ainut asia jossa Roland päihittää MPC:n, Wou! Muutamalla satasella saat jo kuitenkin efektejä räkkiisi sillä mitalla, että Roland on taas parhaimmillaan verkkopainona järvenpohjassa MPCn löytyessä pöydältä.

Molemmissa laitteissa on 16 pädiä, mutta kuinka monta sämplebankkia? MPC:ssä tietysti suhteellisen vakio 4 kun taas Rolandissa jopa 32. Sekvensserit laitteissa ovat kuin yö ja päivä. MPC tarjoaa 64 raitaa per sekvenssi kun taas Roland huikeat 4! Lisäksi Rolandin polyfonia on huikean huono 4/8, eli 4 stereo tai 8 mono ääntä voi soida samanaikaisesti, MPCllä polyfonia on riittävät 32. No eipä tuo työtä haittaa jos tekee jotain perin simppeliä ja käyttää muita laitteita samanaikaisesti. MPC on taas täysverisempi työasema jolla voit vaikka kasata biisisi alusta loppuun.

Tallennusmediat ja midi:

Mitä tulee näiden kahden sämplerin työmuisteihin ja tallennusmedioihin on taas aivan oma lukunsa. MPC 1000 tarjoaa parhaimmillaan 256 Mt työmuistia, jonka joutuu ostamaan erikseen. Roland SP 606 käyttää työmuistinaan suoraan koko muistikortin kapasiteettia, eli maksimissaan 512 Mt. MPC on helposti päivitettävissä 2,5" sisäisellä kovalevyllä, jolloin saat tallennustilaa projekteillesi ja sämpleille todella paljon. Roland ei tarjoa tässä mitään muuta kuin muistikorttinsa, jota pystyy hyödyntämään maksimissaan vain 512 sämplelle. Kyllä luit oikein vain 512 sämpleä vaikka tilaa olisi vielä 300 Mt..

Rolandissa tallennus toimii automaattisesti, mutta tekee usean projektin työstämisestä sekavaa sillä kaikki avautuvat valmiiksi laitteen käynnistyksessä. MPCllä pystyt tekemään paljon tarkempia kansioasetuksia laitteen muistiin.

Sämplekirjastoja selatessa MPC toimii erinomaisesti, tarjoten jotenkin pakollisen esikuuntelun ennen äänen valitsemista. Roland on tässä asiassa täysin mykkä. Avaat kansion jossa on esimerkiksi 150 Kick rumpua, mutta et pysty esikuuntelemaan niistä yhtäkään. Joudut siis lataamaan sen haluamallesi rumpupädille kuunnellaksesi äänen ja etsimään kirjastosi sokkeloista taas seuraavaa ääntä.

Rolandille iso miinus siitä, ettei se tallentaessaan tallenna efekti ja bank asetuksia. Tästä syystä joudut säätämään aina ylimääräistä ensimmäiseksi kun avaat laitteen.

Molemmissa laitteissa on myös USB 1.1 portit, eli ne hitaat väylät tiedostojen siirtoon. Tämän kätevän ominaisuuden lisäksi Roland tarjoaa jotain ylimääräistä. Se nimittäin toimii USB kautta, sekä äänikorttina, että midiohjaimena softille. Lisäksi laitteessa on V-Link, jolla ei sinänsä ole mitään tekemistä musiikin kanssa, mutta pystyt leikkimään videotiedostojen ja Edirol tuotteiden kanssa.

Rolandin mukana tulee myös Cakewalk P606 ohjelmisto, jota pystyt kontrolloimaan täysverisesti SP 606sen kautta. Itse ohjelma on hyvin yksinkertainen mutta sen kanssa työskennellen tuntuu SP 606sesta olevan hyötyä saaden parempaa jälkeäkin aikaiseksi.

Cakewalk P606 on myös kykeneväinen hyödyntämään VST instrumentteja.





Molemmissa laitteissa on midiväylät sisään ja ulos, eli periaatteessa voit käyttää laitteita vaikka softasi ohjaamiseen. Tässä ainoa miinus on Rolandin puute. Sen midinuotteja ei nimittäin pysty oikeastaan itse säätelemään, joten täysi synkronointi on hankalaa. Parhaitan Midiväyliä tosin käyttää vaikka muun hardwaren ohjaamiseen esimerkiksi tahdin ja sekvesserin suhteen.


D-Beam?:

Tämä pikkuinen valojaan vilkutteleva SP 606 tarjoaa myös jotain erittäin mielenkiintoisen turhanpäiväistä. Tämän ominaisuuden oikea nimi on D-Beam, eli kädellä ilmassa ohjailtavat efektit, syna tai sämple triggailu. Ihan makea tehoste esimerkiksi laittaa lowpass filtteri ja ohjata sitä jammailun yhteydessä. Tosin tuohonkin kyllästyy arviolta kahdeksassa sekunnissa.


Liitännät:

MPC on selvästi kunkku liitäntämahdollisuuksineen. Se tarjoaa 2 X Plugi sisääntulon sämpläilyä varten. Ulostuloina on Master out ja 4 kappletta intsenäisiä mono-ulostuloja. Lisäksi löytyy 2 erillistä Midi in / out yksikköä ja digital in / out.

SP 606 on varsin suppea liitännöistään. Se tarjoaa ainoastaan 2 X plugi sisääntulon ja 2 X plugi ulostulon, sekä digital in ja outin. Midiosiosta löytyy IN ja OUT.

Molempiin laitteisiin saa myös tietysti USBn, kuulokkeet ja jalkapedalin.

Tulos:

Jos tästä nyt jokin yhteenveto pitäsi tehdä niin tehdään. Vaikka MPC ja SP 606 ovatkin varsin samankaltaisia laitteita, on Akain versio enemmän oikea työasema kuin SP 606. Tosin laitteet pyörivät hieman eri hintaluokissaan, MPCn ollessa melkein tuplasti kalliimpi käytettyjen laitteiden markkinoilla.

Osaavissa käsissä kumpikin laiteista on loistavia. Roland on hiphop piireissä varsin näppärä vekotin jolla saa helposti läskejä rytmejä aikaiseksi, kun taas MPC vie tason hieman korkeammalle ja sillä saa helposti laadukasta musiikkia aikaiseksi.

Allekirjoittanut pitäisi Rolandia mielellään juuri rumpusettien työstössä, sillä sen efektilisillään ja risoisella äänellä saa todella potkivaa saundia. MPC 1000 on taas kuin ruma ankanpoikanen joka kyllä kelpaa projektiin kuin projektiin.

Jos nämä pitäisi rankata suoralta kädeltä MPC saisi 4 tähteä ja SP 606 2 tähteä.

Tsekatkaa alta vielä pari huippuvetäsyä laitteilla!


Roland SP 606




Akai MPC 1000





-gliimi-